Mitä on hyvinvointi?

KaSi hyvinvointipalveluiden teemana on helmikuussa hyvinvointi. Kati on kirjoitellut tässä kuussa jo omia ajatuksiaan hyvinvoinnista ja siitä, että mitä se on sekä mitä se pitää sisällään. Nyt vuorostani minä kannan korteni kekoon tämän teeman ympärille.

Sanotaan, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Myös maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan terveys on psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Terveys on koko ajan muokkaantuva tila, siihen vaikuttavat eri sairaudet, tapaturmat, sosiaalinen elinympäristö sekä ihmisen omat henkilökohtaiset kokemukset, arvot ja asenteet.

Jokainen ihminen määrittelee itse oman terveytensä omalla tavallaan. Oma määritelmä henkilökohtaisesta terveydestä ja hyvinvoinnista saattaa erota suurestikin esimerkiksi lääkärin ja muiden ihmisten määrittelystä. Ihminen saattaa vammoista ja sairauksista huolimatta kokea itsensä hyvinkin terveeksi, vaikka hän saisi niihin jatkuvasti lääkkeitä ja hoitoa. Omaan kokemukseen ja fyysisen tilan arviointiin vaikuttaa paljolti omat tavoitteet, oma elämän asenne ja sosiaalinen ympäristö.

Mitä on psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi?

Ihminen luo itselleen psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia läpi elämän. Psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin perustana on hyvä toimeen tuleminen itsensä, muiden ja ympäristön kanssa. Hyvä psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö lisää myös hyvinvointia.

Psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön tunnusmerkkejä ovat:

  • hyvä itsetunto
  • yksilöllisyyden hyväksyminen
  • huolenpito
  • turvallisuus
  • itsensä arvostaminen
  • avoin ja kunnioittava vuorovaikutus -> toisten kunnioittaminen.

Ihmisen omilla myönteisillä ajatuksilla on voimaa. Itse uskon myös siihen vahvasti peruspositiivisena ihmisenä. 🙂

Mitä sairaus on?

Mitä sairaus on? Sairautta monesti kuvataan ”normaalista” fyysisestä tilasta poikkeamista. Se on jokin häiriö elimistön toiminnassa ja tilassa. Tosin ei siltikään kovin yksiselitteinen määritelmä, sillä voidaan pohtia samalla, että mitä tarkoitetaan normaalilla? Mitä on normaali? Milloin määritellään jokin tila normaaliksi? Kuka kokee tilan normaaliksi? Niin sanotun normaalin ja epänormaalin määrittely myös lääketieteessä on haastavaa, sillä jokainen ihminen on yksilöllinen.

Näin sydänlasten viikon kunniaksi yhtenä esimerkkinä voisin mainita erään synnynnäisesti sydänvikaisen lapsen. Hän kokee itsensä täysin normaaliksi ja terveeksi, sillä hän tekee täysin samoja asioita kuin kaverinsakin arjessa. Hän kokee, että arkeen tuo lisämaustetta sairaalassa olevat kontrollikäynnit, mutta kokee nämä sairaalakäynnit omaan elämäänsä aivan normaaleiksi ja niihin kuuluviksi. Päivittäiset lääkitykset ja viikottaiset terapiat ovat myös sitä normaalia arkea hänelle. Tilannetta, jos katsoo jonkun toisen ja sivullisen silmin, niin hän voi kokea sen täysin epänormaaliksi tilaksi sekä näkee lapsen vakavasti sairaana.

Ihminen voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa

Ihminen on pitkälti itse vastuussaan omasta hyvinvoinnistaan. Voimme vaikuttaa siihen päivittäisillä valinnoillamme. Mitä syömme? Kuinka hyvin nukumme? Miten pidämme huolta ihmissuhteista? Miten pidämme huolta parisuhteestamme? Muistammeko pitää huolta parisuhteestamme?

Miten sinä vaikutat omaan hyvinvointiisi?

Mikäli jostain syystä emme voi vaikuttaa täysin hyvinvointiimme, niin siihen on onneksi apua ja tukea saatavilla. Tässä on muun muassa yksi syy siihen, miksi perustimme Katin kanssa KaSi hyvinvointipalvelut. Tavoitteenamme on vähentää yksinäisyyttä ja syrjäytymistä sekä lisätä hyvinvointia että yhdenvertaisuutta.

Tänä viikonloppuna vietämme Parisuhdesunnuntaita 16.2.20 – minä ja Kati pidämme siis sellaisen tapahtuman Keravalla. Päivän aiheina ovat mm. voimavarat, ristiriidat, seksuaalisuus ja tunneyhteys. Päivään kuuluu myös rentoutushetki korva-akupunktiohoidon kera. Tervetuloa sinne yksin tai yhdessä kumppanin kanssa!