Skip to content

Myötätunto

Viime sunnuntaina kirjoitin itsemyötätunnosta. Siihen ei nyt tällä kertaa ole varsinaisesti mitään lisättävää…

Se, mikä on kuluneella viikolla paljon puhuttanut meitä kaikkia ehkä eniten, on koronavirus eli COVID-19. Kiinassa alkoi alkuvuonna uuden koronaviruksen aiheuttama COVID-19-tartuntaepidemia.  WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020. Tähän mennessä kyseinen virus on todettu yhteensä yli 135 000 ihmisellä maailmanlaajuisesti. Tuhansia ihmisiä on myös kuollut. Tartuntojen määrä laajenee hurjaa vauhtia.

Myötätuntoa hamstraajille

Itseäni puhuttelee koronavirus aiheena valtavasti. Näin hoitoalan ammattilaisen silmin asia näyttää erittäin vakavalta ja näen jo ennalta asiat pahimman skenaarion mukaan. Pahimmassa tapauksessa tehohoitopaikat ja henkilökunta eivät tule riittämään. Lisää huolta tuo lähipiiriin kuuluvat riskiryhmäläiset, itse myös mukaan lukien kuulun kyseiseen joukkoon.

Nyt voisi ne pelkäämättömät perusterveet myös antaa roimasti myötätuntoa ympärillä oleville ihmisille. Kaikki perussairaudet eivät välttämättä näy muille ulospäin, vakavatkin sairaudet voi näyttäytyä muille näkymättöminä.  Ihan perus flunssa voi olla kohtalokas jollekin riskiryhmään kuuluvalle ja vaatia pitkää sairaalahoitoa tai jopa sen hengen.

Paljon on ollut tapetilla se, kuinka ihmiset hädissään hamstraavat ruokaa ja WC-paperia. Lukuisia hauskoja meemejä on tehty aiheesta. Mutta, asialla on myös toinen puoli. Kaikkia hamstraajia ei kannata saman tien tuomita. Jotkut joutuvat pakon edessä välttämään viimeiseen asti väkijoukkoja ja hamstrata tarpeellista tavaraa kotiinsa – kotiinsa, joka voi olla juuri sillä hetkellä se ainoa turvallinen paikka. Toivoisin ripauksen myötätuntoa niille hamstraajille, joille on todellinen pelko joutua eristyksiin useiksi viikoiksi.

Karanteeni ja myötätunto

Ihmisiä on joutunut Suomessakin kotikaranteeniin koronaviruksen vuoksi. Jos meillä on lähipiirissä sellaisia, niin heille voi osoittaa myötätuntoa tsemppiviestien lisäksi käymällä esimerkiksi kaupassa. Täytyy muistaa vain sopiva “turvaväli”. Ostokset tulee jättää ulko-oven taakse kohtaamatta karanteenissa olevia.

Muistetaan antaa myös ymmärrystä heitä kohtaan, jotka haluavat ottaa asian varovasti ja vakavasti. Kenenkään ei tulisi arvostella ja vähätellä kenenkään reaktiota koronavirukseen. Ihmisten olisi silti hyvä muistaa tietty lähdekriittisyys, kun lueskellaan korona-virusuutisia. Tälläkin hetkellä liikkuu somessa paljon niin sanottuja valeuutisia, joissa kerrotaan Wuhanin lääkäreiden koronaneuvoista.


Mitä hysteria oikeasti tarkoittaa?

Mitä hysteria sitten tarkoittaa? Näyttäytyykö jonkun realistinen huoli joidenkin silmiin hysteriana?

Erityislapsen perheessä pelko on läsnä lähes aina. Pelko siitä, kuinka voi menettää lapsensa jonkin ulkopuolisin vieraan pöpön vuoksi. Pöpön, joka voi sille perusterveelle olla täysin vaaraton, mutta perussairaudesta kärsivälle lapselle hengenvaarallinen.

Käytännössä koronaviruksen voi saada missä ja mistä tahansa. Nyt tarvittaisiin jokaisen toimia, että tauti ei leviäisi omalla alueella. Tauti tulee olemaan vaikea (jopa tappava) kaikille iäkkäimmille ja kaikille, joilla on jo olemassa oleva perussairaus kuten astma. Mitä siis meistä jokainen voisi tehdä? Ottaa vastuuta itsestä ja muista ympärillä olevista.  Perus flunssaisenakaan ei saa mennä töihin, kouluun ja päiväkotiin. Nyt pandemian aikana tulee välttää väkijoukkoja ja harkita kaikkea liikkumista tarkoin. On tärkeää, että ei levitä ympärilleen vääränlaista tietoa ja siitä syntyvää hysteriaa. Mutta, on myös tärkeää ottaa kaikki realiteetit huomioon ja seurata ajantasaista tiedotusta luotettavista lähteistä, kuten esim. WHO ja THL.

Riittääkö maalaisjärki?

Riittääkö maalaisjärki käsihygienian hoitoon? Ihmisillä saattaa olla monesti perusasiat aivan hukassa käsihygienian suhteen. Tähän olen törmännyt sekä siviilissä että myös ikävä kyllä työelämässäkin. Jos maalaisjärki ei edes käske pestä käsiä WC:ssä käynnin jälkeen, niin miten se auttaa ehkäisemään koronavirus-pandemialta?

Törmäsin muutamaan Ylen artikkeliin, jotka käsittelivät käsien pesua. Yksi artikkeleista on ”Korona opetti suomalaiset yskimään ja pesemään kätensä oikein – influenssaan sairastuneiden määrä rajussa laskussa” ja toinen on “Lääkärien likaiset kädet johtivat kuolemiin 1800-luvulla, sitten puhtaiden käsien merkitys tajuttiin – osa meistä jättää yhä pesun väliin vessareissulakin.” Näiden artikkelien perusteella voimme tehdä myös jokainen jonkinlaisen johtopäätöksen yhteiskuntamme käsienpesutaidoista. 😉

Käsien pesuun on olemassa lukuisia kuvallisia ohjeita ja videoita. Katsokaamme niitä sunnuntain ratoksi ja sen myötä oppikaamme paremmin huolehtimaan käsihygieniastamme. Pyritään pitämään pöpöt loitolla ja huolehditaan toisistamme! Nautitaan ihanasta keväisestä luonnosta noudattaen meille annettuja hygieniaohjeita. Tästä kyllä selviämme. 😊